Kansainvälisen hallintotavan ja innovoinnin keskuksen (CIGI) - Kanadassa sijaitsevan ajatuskeskuksen - tekemässä kansainvälisessä tutkimuksessa suurin osa vastaajista vastusti darknetin käsitettä. Kyselyyn otettiin 24 000 Internet-käyttäjää, jotka kuuluivat 24 maahan, mukaan lukien Australia, Brasilia, Kanada, Kiina, Egypti, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Hong Kong, Intia, Indonesia, Italia, Japani, Kenia, Meksiko, Nigeria, Pakistan, Puola, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Ruotsi, Tunisia, Turkki ja Yhdysvallat jne.
Darnettiverkko kohtaa vihamielisiä oppositioita muun muassa Intiassa, Indonesiassa ja Meksikossa. Lähes 80% näiden kolmen maan vastaajista oli sitä mieltä, että darknet olisi poistettava. Yli 72% amerikkalaisista ja australialaisista vastaajista oli samaa mieltä darknet-yhteyden kanssa.
Valvonnan osalta yli 20% vastaajista (tarkkaan ottaen 26%) ilmoitti, että heillä ei ollut mitään luottamusta ns. Kolmansien osapuolien tai liittovaltion valvontakäytäntöihin. Vastaajien mukaan kolmansien osapuolten valvontaviranomaisten ei pitäisi antaa valvoa yksittäisen käyttäjän viestintää tai muuta Internet-liittyvää toimintaa.
Päinvastoin, keskimäärin 8, 47% vastaajista oli sitä mieltä, että valvontaelimillä tulisi olla oikeus seurata Internetin käyttäjän online-toimintaa. Liittovaltion valvontaa kannattavat vastaajat kuuluivat Tunisiaan (27%) ja Pakistaniin (21%).
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista henkilöistä tulkitsi darknetia vulgaarisuuden edistämisen lähteeksi.
On mielenkiintoista huomata, että suurimmalla osalla kyselyyn osallistuneista Internetin käyttäjistä ei ollut aavistustakaan, mikä on salausturva ja yksityisyys tai suojaako se online-liiketoimia ja identiteettiä verkossa. Yli 60% amerikkalaisista Internetin käyttäjistä ja vielä 60% kyselyyn vastanneista ilmoitti, että teknologiayrityksillä ei ole millään tavoin oikeutta kehittää seurantasovelluksia lainvalvontaviranomaisten suojelemiseksi Internetin käyttäjien online-henkilökohtaisten tietojen saannilta.
On melko yllättävää, että 70% kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kolmansien osapuolten valvontaviranomaisilla tulisi olla oikeus saada netizenin tietoja jostakin pätevästä syystä, kuten kansallisen turvallisuuden vuoksi. Samaan aikaan vain 30% vastaajista oli eri mieltä. Käsitys pätevistä syistä vaihteli tutkimuksen Internet-käyttäjien keskuudessa.
Yksi mielenkiintoisimmista näkökohdista oli, että vastaajista Turkista (45%) ja Brasiliasta (41%) ei ollut luottamusta liittovaltion tarkkailustrategioihin. Tämä prosenttiosuus on melko korkea verrattuna muihin kehittyneisiin maihin, kuten Amerikan yhdysvallat (31%), Ranska (29%) ja Australia (25%). Neljän maan, mukaan lukien Etelä-Korea, Saksa, Hong Kong ja Japani, vastaajat (tarkkaan ottaen 40%) osoittivat olevansa pahoillaan kansallisten turvallisuusvirastojen motiivista päästä yksittäisten Internet-käyttäjien henkilötietoihin.
Tämän tutkimuksen tulokset korostavat tosiasian, että tavallisilla Internetin käyttäjillä on erilainen mielipide hallituksiinsa nähden, kun kyse on heidän yksityisyydestään ja turvallisuudestaan verkossa. Heillä on taipumus tukea liittovaltion valvontaa vain, kun kansallisen turvallisuuden tarpeisiin on olemassa perusteltu syy.
